Thaimaan kannabiskokeilu: virhe, josta muut voivat oppia

Kun Thaimaa vapautti kannabiksen vuonna 2022, maa nousi hetkessä maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi. Vain muutamaa vuotta myöhemmin suunta on täysin toinen – hallitus valmistelee tiukkaa kriminalisointia. Oliko kyse epäonnistumisesta? Ehkä. Mutta vielä tärkeämpää on kysyä: mitä tästä opittiin?

Thaimaan kannabiksen vapautus tehtiin nopeasti ja ilman kunnollista lainsäädännöllistä pohjaa. Kasvi poistettiin huumausaineluokituksesta, mutta samalla unohtuivat valvonta, ikärajat ja käytön konteksti. Seurauksena oli räjähdysmäinen kasvu erityisesti turistikohteissa – kannabiskahviloita, automaatteja, myyntikojuja. Kuka tahansa saattoi ostaa kukkaa, käytännössä ilman valvontaa.

Monille paikallisille – erityisesti perheille – tämä oli liikaa. Julkinen paine kasvoi, ja uusi hallitus on nyt säätämässä lakia, joka sallii vain lääkekäytön. Viihdekäyttö kriminalisoidaan uudelleen.

Mutta vaikka virheitä tehtiin, ei kannabiksen vapautus ollut pelkästään epäonnistuminen.

 

Vapautus toi myös hyvää

 

Ensimmäinen suuri askel oli se, että tuhannet ihmiset vapautettiin rikosoikeudellisista seurauksista. Pienistä määristä kiinni jääneet saivat mahdollisuuden aloittaa puhtaalta pöydältä ilman rikosrekisterin painolastia. Tämä on ihmisoikeuskysymys, jota ei pidä väheksyä.

Toiseksi, kannabiksen vapautus avasi uusia mahdollisuuksia pienviljelijöille ja yrittäjille. Monilla maaseutualueilla kannabis toi paremman tulonlähteen kuin perinteiset viljelykasvit. Vaikka osa näistä hyödyistä jäi lyhytaikaisiksi, ne osoittivat kasvin taloudellisen potentiaalin.

Kolmanneksi, lääkekäytön normalisoituminen on ehkä pysyvin muutos. Kannabis alkoi näkyä kipupotilaiden, syöpähoitojen ja unihäiriöiden hoitokeinoissa ilman aiempaa stigmaa. Kun kasvi tuli ulos varjoista, myös avoin keskustelu mahdollistui.

 

Suurin ongelma: vapaus ilman vastuuta

 

On kuitenkin selvää, että täydellinen myynnin vapauttaminen ilman sääntelyä oli virhe. Kun kannabista sai automaatista ilman ikärajaa tai katukojusta epäeettiseltä myyjältä, lapset ja nuoret jäivät täysin suojaamatta. Ja kun käyttö leviää ilman ymmärrystä, seurauksena on moraalipaniikki – joka johtaa rajoituksiin.

Tässä kohtaa kannattaa kysyä: oliko ongelma kannabis, vai tapa, jolla se vapautettiin?

 

Ei epäonnistuminen – vaan oppitunti

 

Thaimaan tilanne näyttää meille tärkeän totuuden: vapauttaminen ei ole vain lainsäädäntöä – se on myös kulttuuria, vastuuta ja yhteistä ymmärrystä. Ilman niitä kannabis muuttuu tuotteeksi ilman kontekstia, ja silloin se kohtaa vastareaktion.

Siksi tämä ei ole tarina epäonnistumisesta, vaan tarina oppimisesta. Eurooppa, Suomi ja kaikki maat, jotka pohtivat laillistamista, voivat ottaa tästä opikseen:

Vapautus tarvitsee rinnalleen sääntelyn, kasvatuksen ja kulttuurisen kehityksen. Vasta silloin kannabis voi olla aidosti vastuullinen osa yhteiskuntaa.